Romanttinen neidon kamari. Sofia syntyi kauppiasperheeseen v 1816 ja pysytteli naimattomana 26-vuotiaaksi saakka – ei siksi etteikö hänellä olisi ollut ottajia, päinvastoin. Sofia-neidon kamari on sisustettu siihen hetkeen, jolloin Sofia on nukkunut siellä viimeisen neidon yönsä ja mennyt seuraavana päivänä naimisiin viereisessä kirkossa suuren rakkautensa kanssa.

Pitsiä ja herkkiä unelmia. Anna on 18-vuotias merikapteenin tytär. Anna asuu Langin alakartanossa puotineittyen huoneessa, ikkuna Isotorille päin, heti kulmassa sijaitsevan puodin vieressä, seinän takana työpaikastaan. Anna on sisustanut rakkaan huoneensa yksinkertaisesti, mutta kauniisti. Seinälle hän on maalauttanut taulun kotitalostaan ja kirjoituspöydän eli sekretäärin äärellä hän kirjoittaa mammalleen joka viikko kirjeen ja lähettää kotiväelle osan palkastaan.

Persoonallinen kapteenin hytti. Janne Byström eli yli puolet elämästään, 38 vuotta merellä. Merimiesvuosia hänelle kertyi 15, perämiesvuosia 6 ja merikapteenivuosia 17. Janne Byström oli kiinnostunut linnuista. Ei ole liioiteltua sanoa, että hän oli kapteeni ja ornitologi samassa persoonassa. Kapteeni oli hankkinut lintuhäkkejä ja ostanutkin joitakin lintuja, mutta hänen mielipuuhiaan oli pyydystää laivaan lentäneitä lintuja ”kokoelmaansa.”

Tunnelmaa ja tarinoita. Johan Lang rakennutti vuonna 1811 Langin Alakartanon Isontorin luoteiskulmaan ja Langin päärakennuksen viereiselle tontille vuonna 1812. Patruunin makuukamarista Johan on seurannut elämänmenoa torilla. Kirjoituspöydän äärellä kynttilänvalossa hän on voinut kirjoittaa sulkakynällään omia kirjeitään laivojen kapteeneille ja kauppiaille. Päivänsä hän aloitti jo varhain tapaamalla muita kauppiaita ja kapteeneita patruunin kamarin ikkunasta näkyvällä torilla.

Tunnelmallinen rouvankamari. Johanna Gustava Franzén os. Lang (1796-1826) oli talon rakennuttajan Johan Langin ja Sofia Vidbäckin tytär. Huoneen sisustuksen suunnittelussa on hyödynnetty Johannan perunkirjaa, johon hänen omaisuutensa on lueteltu laivoista parsinneulaan. Johanna oli vauraan kauppiasperheen tytär ja myöhemmin rouva, mutta isältään Johanilta hän lienee perinyt vaatimattoman ja konstailemattoman mielenlaadun, joka näkyy huoneen sisustuksessa.

Nuoren rouvan kaunis kamari. Johanna Margareta eli Jenny (1830-1857) syntyi Zachris Franzénin toiseen avioliittoon Lovisa Eleonora Frosteruksen kanssa. Varakkaiden kauppiaiden rouvat hankkivat mööpeleitä, tapetteja ja kankaita ulkomailta ja Jennyn huoneen arvokas sisustus onkin selvästi kauempaa Raaheen uitettu. Vanhat lattialankut on maalattu uudelleen maalikerroksista löytyneellä vanhalla värisävyllä. Sisustuksessa huokuu nuoren rouvan unelmat ja rakkaus.

Ihanat unet kauniin kattomaalauksen alla. Langin päärakennuksen kulmahuoneessa työskenteli aikoinaan komerssi. Etuhuoneessa kaukaiset vieraat otti vastaan kirjanpitäjä, joka johdatti talonpojat ja kauppiaat peremmälle komerssin työhuoneeseen kauppaa hieromaan. Toinen talon vilkkaista sydämistä lienee ollut väentupa, jossa asusti palvelusväki. Väentupa sijaitsi pihaa reunustaneessa piharakennuksessa, joka on nyt jo purettu pois.