Tunnelmaa ja tarinoita. Johan Lang sai kauppiasoikeudet 1771. Kun Johanin talo paloi Raahen palossa v.1810, hän lunasti Isontorin tienoilta kaksi uuden asemakaavan mukaista tonttia, mikä oli todellinen nurkanvaltaus. Hän rakennutti vuonna 1811 Langin Alakartanon Isotorin luoteiskulmaan ja Langin päärakennuksen 1812. Johan Langin toiminimi on Suomen vanhimpia, toimien samassa paikassa Isontorin laitatalossa missä isänsäkin aikoinaan.

Laajimmillaan Johan Langin laivasto käsitti 11 alusta. Laivat saattoivat tuottaa jo ensimmäisen purjehdusvuoden aikana rakennuskustannuksensa. Johan Lang oli tukkukauppias, kuten useimmat laivanvarustaja-kauppiaat. Hän tuotti ulkomailta lukuisia artikkeleita laivanrakennustarvikkeista elintarvikkeisiin ja rihkamaan asti. Pikkukauppiaat ja rihkamapuodin pitäjät ostivat heiltä tavaransa. Johan Lang oli aikanaan Raahen ja koko Suomen eturivin kauppiaita.

Vuoden 1800 varallisuusverotuksessa hänen omaisuutensa oli Suomen neljän suurimman kauppiasomaisuuden joukossa. Johan Lang oli työteliäs ja säästäväinen. Hän vaati paljon itseltään ja alaisiltaan. Kotielämässään hän oli vaatimaton tavoissaan ja koristelematon vanhan kansan ukko. Raahelaiset arvostivat Langia. Se näkyy siinä, että hänet valittiin moniin luottamustehtäviin aina valtiopäivämieheksi saakka. Patruunin makuukamarista Johan on seurannut elämänmenoa torilla. Kirjoituspöydän äärellä kynttilänvalossa hän on voinut kirjoittaa sulkakynällään omia kirjeitään laivojen kapteeneille ja kauppiaille.

Patruuni aloitti päivänsä varhain tapaamalla muita kauppiaita ja kapteeneita patruunin kamarista näkyvällä Isolla torilla, jota nykyisin Pekkatoriksi kutsutaan. Siellä vaihdettiin kuulumiset ja kuultiin uutiset maailmalta sekä lyötiin kättä päälle uuden laivan rakentamiseksi!