Langin Kauppahuone sijaitsee historiallisessa Langin kartanon pihapiirissä. Kartanon pihapiirin alkuperäisistä rakennuksista on säilynyt tähän päivään saakka Langin päärakennus, Langin Alakartano, kivimakasiini, vaakahuone ja aitta. Vanhimmat rakennukset ovat yli 200 vuotta vanhoja ja niitä on nyt kunnostettu vanhaa kunnioittaen vuodesta 2016 alkaen. Kaikki rakennukset ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ja kunnostuksen tavoitteena on korjata rakennukset siten, että ne säilyvät kertomassa Raahen mielenkiintoista merikaupunkihistoriaa tulevillekin sukupolville.

Langin Alakartanossa tehtiin kauppaa vuodesta 1811 lähtien aina vuoteen 1934 saakka Johan Langin nimissä. Langin Alakartano on säilynyt osana Raahen Pekkatoria ja se on nyt kunnostettu elämykselliseksi kauppahuoneeksi kertomaan kävijöille kauppahuoneen mielenkiintoista tarinaa purjelaiva-aikakauden kultaisilta vuosilta sekä talossa vaikuttaneiden henkilöiden historiaa eri ajankohtina 1800-luvulla. Langin Alakartanossa sijaitsee kahvila, puoti, talon kööki, saleja ja hotellihuoneita.

Langin talo eli varsinainen päärakennus rakennettiin kauppiasperheen kodiksi. Siellä sijaitsi patruunin ja puukhollarin työhuone, jossa tehtiin varsinaista tukkukauppaa ympäri Suomen ja koko maailman. Nykyään päärakennuksessa sijaitsee kolme hotellihuonetta, Utuan Showroom-myymälä ja suunnittelutoimisto, Raahen kaupungin matkailuneuvonta sekä Langin juhlatiloista Iso sali.

Raahen kaupungissa 6.10.1810 riehuneen tulipalon jälkeen kauppias Johan Lang lunasti itselleen kaksi tonttia uuden torin luoteiskulmalta. Kaupunkipalossa oli tuhoutunut Langin niillä sijoilla ollut talo kellareita lukuunottamatta. Johan Lang rakensi tonteille ensin sivurakennuksen eli niin kutsutun alakartanon vuonna 1811 ja seuraavana vuonna komean päärakennuksen. Langin kauppakartanon rakennukset hallitsevat torin luoteiskulmaa osoittaen omistajan varakkuuden ja aseman kaupungissa.

Johan Langin kauppahuone vaikutti pitkään Raahen elämään. Kauppiaat ja kauppahuoneen naiset, etenkin ”Franzenin aikakauden” naiset, jättivät voimallisen muiston Raahen ja laajemmankin alueen elämään.  Alakartanossa oli kaksi puotia, kapteenin ja puotineitsyen asunnot, panimo, majoitustiloja maakunnista kauppaa tekemään tulleille talonpojille ja heidän hevosilleen.

Pekkatori on Raahen palon jälkeen tehdyn Gustaf Odenwallin kaavan (1811) tärkein kokonaisuus. Siitä piti tulla kaupan ja hallinnon keskus. Aukiota ympäröi seitsemän asuintonttia ja torin äärelle rakensivat monet Raahen valtasuvuista. Uudisrakentajat olivat kaupungin huomattavimpia porvareita, raatimiehiä, kauppiaita ja laivanvarustajia.

Torin ympärysrakennukset edustavat kaikki 1800-luvun puuklassismia. Tämä italialaisen renessanssin ihanteiden mukainen umpikulmainen torikokonaisuus on säilynyt poikkeuksellisen yhtenäisenä. Pekkatori on kansainvälisesti arvokas ja suomalaisten puukaupunkien toreista Pekkatori on parhaiten säilynyt.

Langin kauppahuone oli tyypillinen entisajan rannikkokaupungin kauppahuone, jossa harjoitettiin maakauppaa ja ulkomaankauppaa, laivanvarustusta ja ajan myötä konsernityyppisesti erilaisia yrityksiä, joiden tuotteita tarvittiin niin laivanvarustuksessa kuin kaupankäynnissäkin. Vuoden 1800 varallisuusverotuksessa Johan Langin omaisuus oli Suomen neljän suurimman kauppiasomaisuuden joukossa. Langin liike oli Pohjois-Suomen suurin kauppahuone. Kauppahuoneen omaisuuteen kuului purjelaivoja, sahoja ja ruukkeja. 1820-1830-luvulla Langin kauppahuone oli Pohjois-Suomen suurin raudanvalmistaja.

Langin kauppahuone periytyi kahdesti apelta vävylle. Ensin kauppias ja laivanvarustaja Johan Langilta Zacharias Franzénille ja kauppaneuvos Zacharias Franzénin kuoleman jälkeen monista vävyistä liikkeen johtoon tuli Fredrik Sovelius nuorempi. Johan Langin tyttären Johanna Gustavan ja Charlottan avioituessa Oululaisen kauppiassuvun poikien Zacharias ja Johan Franzenin kanssa liitettiin yhteen tuon ajan Pohjois-Suomen kaksi merkittävintä kauppiassukua. Kauppahuoneessa on vaikuttanut kaikki Raahen mahtisuvut – Lang, Franzen ja Sovelius.

1930-luvun alussa Raahessa toimi enää yksi vanhoista kauppahuoneista, J. Lang & Co. Kauppahuone Lang oli selvinnyt myös Krimin sodan aiheuttamista vaikeuksista ja sillä oli merkittävä rooli myös rahoittajana Raahen laivanvarustuksen noustessa uuteen kukoistukseen Krimin sodan jälkeen. Pikkukaupungin kauppalaivasto oli pitkään Suomen suurin. Johan Lang Oy:n liiketoiminta päättyi konkurssiin vuonna 1934, mutta sen valtavaa merkitystä Raahen ja lähialueen kehittymiselle toiminnan päättyminen konkurssiin ei himmennä.

Lähteet:
Eero Sovelius-Sovio: Ihmisiä laivojen kaupungista
Eero Sovelius-Sovio: Sovio-Sovelius-suku
Samuli Paulaharju: Wanha Raahe
Raahen kaupungin 300-vuotismuistojulkaisu
Jari Ojala, Patriarkan kuolema, teoksessa Arjen Valta, toim. Piia Einonen et.

Museonjohtaja Eija Turunen